Kuulumisia kuntakentältä osa 2: Rakennusvalvontojen toiminta kuntakilpailun ytimessä – Näkemyksiä kehittymisestä Akaan rakennusvalvonnasta

10.10.2016

0

akaan rakennusvalvontablogikuntakehityslupapiste

Kunnilla on erilaisia käyttöönottomalleja ja tavoitteita lupa-asioinnin sähköistämisen suhteen. Akaan rakennusvalvonnassa päätettiin luopua Lupapisteen käyttöönoton yhteydessä kokonaan paperihakemuksten käsittelystä. Jokainen rakennuslupahakemus syntyy kyseisen kunnan alueella verkossa – vaikka sitten viranomaisten vierihoidon avulla. 
Akaan rakennusvalvonnan vastaava rakennustarkastaja Henri Salonen kertoo kaksiosaisen blogisarjan toisessa kirjoituksessa mietteitään laajemminkin kuntien toiminnan sekä viranomaisten työntekotapojen kehittämisestä. Pääset tutustumaan Henrin aiempaan blogikirjoitukseen täältä.

Taloudesta, tyytyväisyydestä ja kehityksestä

Rakennusvalvonnan taloustilanteet ovat olleet keskusteluissa rakennusvalvontojen yhdistämisistä puhuttaessa ja kirjoitettaessa. Tosiasia on, että tuloihin ei pysty vaikuttamaan suoranaisesti muuten kuin taksoja viilaamalla tai henkilökuluja säätämällä. Välillisesti vaikuttaminen onkin sitten toinen asia. Miten kunnasta saadaan houkutteleva työpaikka ja miten asukkaat saadaan haluamaan muuttamaan kuntaan ja tulevan kunnan asiakkaaksi? Kaupunkien kehitystoimet painivat varmasti tämän asian kanssa jatkuvasti ja niin pitää painia rakennusvalvontojenkin. Rakennusvalvonta ei voi pysyä toiminnaltaan samanlaisena vuosikymmeniä, vuosia tai edes kuukausia, meidänkin on uudistuttava jatkuvasti ja tehtävä itsemme houkuttelevaksi niillä työkaluilla, joita meillä on. Helppo olisi sanoa, että tehdään nyt vaan työtämme kun kilpailuakaan ei ole, mutta itseasiassa me olemme aivan kilpailun ytimessä kunnan yrittäessä laajentaa asujakuntaa luoden uusia asuinalueita tai yrittäessä pitää kiinni olemassa olevista asukkaista.

Rakennusvalvonta ei voi pysyä toiminnaltaan samanlaisena vuosikymmeniä, vuosia tai edes kuukausia, meidänkin on uudistuttava jatkuvasti ja tehtävä itsemme houkuttelevaksi niillä työkaluilla, joita meillä on. –Itse asiassa me olemme aivan kilpailun ytimessä kunnan yrittäessä laajentaa asujakuntaa luoden uusia asuinalueita tai yrittäessä pitää kiinni olemassa olevista asukkaista.

Usein kuulee sanottavan, että ”Julkinen sektori ei voi ottaa samalla lailla riskejä kuin yksityinen sektori, onhan kuitenkin kyse verorahoista ja niiden asianmukaisesta ja harkitusta käytöstä”. En osaa nyt kuvitella minkälaisia riskinottoja kunta ylipäätään voisi ottaa, sillä jo pelkkä hallitus- tai valtuustopäätöskeskustelu päätöksineen on itsessään melkoista riskinottamista ottaen huomioon päätöstentekijöiden täsmäkompetenssi sekä monivuotissuunnitelmien epävarmuus. Toisaalta, jos mitään ei anna, ei mitään myöskään saa. Myös kuntapuolella täytyy olla luovien tyyppien kehittämiä lentäviä ajatuksia, joista sitten ne lentävimmät pääsisivät joskus toteutukseen. Ennen kaikkea oikeista tyypeistä on pyrittävä pitämään kynsin, hampain ja euroin kiinni. Ihan yhtä lailla kunnat kilpailevat hyvistä avaintyöntekijöistä kuin yrityksetkin, tai ainakin niiden pitäisi kilpailla. Ja mitä tulee verorahojen asianmukaiseen ja harkittuun käyttöön, niin miksi esim. työskentelyergonomiavälineiden hankinnassa täytyisi odottaa ensin lääkärilausunto, fysioterapeutin suositus ja näitä edeltävät ja niiden jälkeiset sairauslomat ja/tai muut hoidot? Jokainen voi pohtia nyt sitä ”asianmukaista ja harkittua käyttöä” uudelleen. Työergonomiavälineisiin voi kulminoitua toisaalta kokemus oikeudenmukaisesta johtamisesta, arvostuksesta ja muista asioista, jotka liittyvät työnantajan ja työntekijän väliseen kanssakäymiseen. Kaikille tulisi antaa samalla lusikalla, vai tulisiko?

Eräs kaveripiiriin kuuluva henkilö tokaisi ”Nehän on hyvänen aika verorahoja joita siellä käytetään!”, kun esittelin rakennusvalvontamme uusia työskentelytapoja, järjestelmien uudistamista, sähköistämistä sekä tulevia suunnitelmia. Vastasinkin että ”Niinpä.” Ihan perustellusti maallikko ajattelee, että uudistaminen maksaa aina jotain, näin ei kuitenkaan ole kunhan katse on pidemmällä kuin meneillään olevassa valtuustokaudessa. Riittää, että hankintapäätöstä (tai päätöstä hankkimatta jättämisestä) tehtäessä päätöksen teossa on mukana aina myös kaikki käyttäjät, eikä pelkästään esim. tietohallinto, joka toimii ns. nollabudjetilla jyvittäen pelkästään laskuja eteenpäin. Sähköiset hankinnat tulisikin tehdä aina asiakaslähtöisestä näkökulmasta sekä niiden tulisi kokonaisuutena vastata asiakkaiden sekä käyttäjien vaatimuksiin ja toivomuksiin. Muutoksen ja uudistumisen esteenä ei saa olla perusteluna ”olemassa oleva toimiva järjestelmä”. Jos pitää päästä ripeästi ja tehokkaasti paikasta A paikkaan B, menisitkö polkupyörällä vai autolla, olettaen että molemmat ovat yhtä edullisia/kalliita. Molemmilla pääsee, mutta toisella ripeämmin ja tehokkaammin.

Sähköiset hankinnat tulisikin tehdä aina asiakaslähtöisestä näkökulmasta sekä niiden tulisi kokonaisuutena vastata asiakkaiden sekä käyttäjien vaatimuksiin ja toivomuksiin. Muutoksen ja uudistumisen esteenä ei saa olla perusteluna ”olemassa oleva toimiva järjestelmä”. Jos pitää päästä ripeästi ja tehokkaasti paikasta A paikkaan B, menisitkö polkupyörällä vai autolla, olettaen että molemmat ovat yhtä edullisia/kalliita?

Tyytyväisyys tappaa kehityksen – hyvä slogan kuntapuolelle jaettavaksi huippu-urheilusta ja yrityspuolelta! 

”Jos äiti ei voi hyvin, ei lapsikaan voi hyvin”

Lupapisteen sähköinen neuvonta- ja lupapalvelu on tarkoitettu helpottamaan, nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan asiakkaiden asioimista rakennusvalvonnassa. Totta kuitenkin on, että samalla kun helpotamme asiakkaiden asioimista, lisäämme merkittävästi myös oman työntekomme mielekkyyttä. Jos omaa työntekoa ei pysty kehittämään ja parantamaan, on se mahdotonta myös asiakkaiden suuntaan. Yhtä lailla, jos äiti tai ylipäätään vanhemmat eivät pidä huolta itsestään ja omasta jaksamisestaan, on vaikeaa pitää huolta lapsenkaan hyvinvoinnista.

Asiakkaiden palvelemisen lähtökohta on, että rakennusvalvonnan työntekotavat ovat nykyaikaisia ja sallivat monimuotoisen työskentelyn sekä avoimen ja nykyaikaisen ajattelutavan. Joku viranomainen saattaa ajatella, ettei halua edes mahdollisuutta työskennellä viikonloppuisin tai iltaisin. Jään pohtimaan, miksi ei ja mitä hävittävää tässä on. Vai pelottaako kenties muutos ja sen mukana tuomat mahdolliset paineet/kiireet/uudet omaksuttavat asiat, mikä on varsin inhimillistä sekin?

akaa-kuva

Kuva 1. Tekniikkanäyte Akaan rakennusvalvonnasta. Huomatkaa pöydällä olevat vohvelit, joita hyödynnetään asiakkaan vierihoitotilanteissa  8 )

Pohdiskelemme tässä samalla rakennusvalvonnan taustajärjestelmien soveltuvuutta nykyaikaiseen työskentelytapaan, tämähän on se päätyökalu jonka parissa rakennusvalvonnassa työskentelevät painivat päivittäin, Lupapisteen lisäksi. Tosin asiakkaan suuntaan tämä ei näy lainkaan, eikä saakaan näkyä. Mielestäni tausta- tai karttajärjestelmä ”ei voi hyvin”, jos sen käyttäminen edellyttää omassa toimistossa ja verkkopiuhan päässä istumista. Pahimmillaan kankea ja työläs taustajärjestelmä voi aiheuttaa käyttäjissään tuskastumista sekä poissulkee mahdolliset kehitystoimenpiteet vaikka intoa ja motivaatiota muuten olisikin.

Tausta- ja karttajärjestelmän muuttaminen/vaihtaminen ei ole aivan yksinkertaista, varsinkaan seutukuntatasolla. Mielestäni monenlaista kartta-aineistoa ei kannata ylläpitää pelkästään ylläpitämisen ilosta, varsinkaan jos asiakkailla ei ole aineistoon pääsyä. Seutukunnassa voi olla monenlaista käyttäjäkuntaa, eikä välttämättä kaikilla osapuolilla ole aina asiakaslähtöisyys näkökulmista kirkkaimpana. Ainoa varma asia on muutos, joka realisoituu viimeistään olemassa olevien järjestelmien kehityskaaren päätyttyä. Muutokseen tulee tietysti päätyä perustellusti eikä kokeilutaktiikalla. Itse en halua jäädä odottamaan viimeistä pakollista hetkeä vaan haluamme kuntana, kaupunkina ja seutukuntana olla esimerkillä levittämässä asiakaslähtöistä ja kehitysmyönteistä asennetta myös muille kunnille sekä kuntalaisille. Muutoksen mukana on pystyttävä elämään ja oltava koko ajan valmis ja avoin uusille ideoille ja ajatuksille!

Koitetaan me viranomaiset pitää se viranomaishaarniska kaapissa ja pysytään notkeina, helposti lähestyttävinä, positiivisina, muutosmyönteisinä ja ennen kaikkea, keskitytään olennaiseen eli asiakkaisiin.

 

Kiitos ja anteeks.

Henri Salonen | Rakennustarkastaja | Akaan Rakennusvalvonta
henri.salonen@akaa.fi | 040 335 3250

https://fi.linkedin.com/in/henri-salonen-1a654a86


Kirjoitus on osa kuukausittain ilmestyvää ”Kuulumisia kentältä” -juttusarjaa, jossa kuvataan rakentamisen lupa-asioinnin sähköistymistä eri puolilla Suomea. Pääset tutustumaan Henrin ensimmäiseen blogikirjoitukseen täältä.

Jaa tämä sisältö

Keskustele aiheesta

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista, mutta se tarvitaan viestin jättämiseen.