Usein kysytyt kysymykset

Tutustu yleisesti esitettyjen kysymysten lisäksi palvelun käyttöohjeisiin,  joista löydät vastauksia palvelun käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Yleiset kysymykset

Miten voin vaikuttaa palvelun kehittämiseen?

Palvelua kehitetään yhdessä kuntien kanssa. Järjestämme säännöllisesti kuntatapaamisia, joissa esitellään palveluun tehtyjä muutoksia ja uusia toiminnallisuuksia sekä tulossa olevia uusia ominaisuuksia. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä tai videolla. Ota yhteyttä, jos haluat osallistua tapahtumiin.

Asioijien, eli kansalaisten ja ammattilaisten näkemyksiä kerätään muun muassa haastatteluiden ja käytettävyystestien avulla. Lisäksi järjestämme Lupapiste-käyttäjille suunnattuja tapahtumia. Jos haluat osallistua testeihin tai tuleviin tapahtumiin, ota yhteyttä. Toiveita ja kehitysehdotuksia voit lähettää myös Tiimi-sivulta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta.

Voinko hoitaa asiani edelleen myös paperilla?

Asiointi voidaan hoitaa jatkossakin ilman sähköistä palvelua. Lupapisteen tavoitteena on tarjota niin hyvä ja sujuva asiointikanava, että osapuolet suosivat sähköistä asiointia lupa-asioiden hoitamiseen. Paperihakemisesta voi olla yhteydessä kunnan viranomaisiin.

Kuka on Lupapisteen viranomainen?

Viranomainen on asiaa käsittelevä ja asiasta päättävä taho, eli lupa-asiasta riippuen joko kunta tai ELY-keskus. Lupapiste-palvelun käyttöönotto ei muuta asiasta vastaavaa viranomaista. Lupapistettä käyttävät kunnat on listattuna täällä.

Kuinka kauan palvelussa tiedot, keskustelut ja liitteet säilyvät?

Lähtökohtaisesti hankkeiden tiedot, liitteet ja suunnitelmat säilyvät palvelussa hyödynnettävinä palvelun elinkaaren ajan.

Mikä on SADe-ohjelman ja ympäristöministeriön rooli Lupapisteessä?

Palvelun tarve on aikoinaan havaittu aiemmissa sähköisen asioinnin kehityshankkeissa. Lupapiste otettiin mukaan SADe-ohjelmaan (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) ympäristöministeriön koordinoimaan Rakentamisen ja asumisen palvelukokonaisuuteen. Palvelusta tehtiin selvitys, siihen määriteltiin tavoiteltavat hyödyt ja vaadittavat ominaisuudet tarkemmalla tasolla. Tämän jälkeen palvelun tuottaminen kilpailutettiin. Ympäristöministeriöllä oli Lupapisteessä tilaajan rooli vuoteen 2015 asti, jolloin se mm. valvoi palvelun kehittämistä.

Paljonko Lupapisteen käyttö maksaa ja mihin hinnoittelu perustuu?

Lupapisteen peruskäyttö on asioijille ilmaista. Kunnat maksavat palvelun käyttämisestä asukasmäärään perustuvan kiinteän kuukausimaksun. Tällä maksulla katetaan muun muassa palvelun tuesta, jatkokehittämisestä, markkinoinnista ja laitteistoista aiheutuvat kustannukset. Lupapisteeseen tulee jatkossa kuntien ja asioijien käyttöön erilaisia lisäarvopalveluita, joiden käyttö voi olla maksullista.

Miten Lupapisteessä on huomioitu tietoturva-asiat?

Palvelun toteutuksessa on noudatettu VAHTI-ohjeistusta. Palvelu käyttää SSL-suojausta, jolloin tietoliikenne on suojattu. Palveluun tehtiin tietoturva-auditointi SADe-hankkeen/ympäristöministeriön aloitteesta ennen palvelun avautumista. KPMG:n tekemän auditoinnin yhteenveto oli: ”Auditoinnissa ei tehty yhtäkään merkittävää havaintoa. Auditoinnissa tehtiin merkittävästi vähemmän havaintoja kuin muissa vastaavissa auditoinneissa. Tästä voidaan päätellä, että tietoturvaan liittyviin asetuksiin on kiinnitetty huomiota ja tietoturvaan suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella.”

Henkilötiedot on suojattu ja niitä esitetään ja käsitellään henkilösuojalain mukaisesti.

Miten tiedonhaku eli neuvontapyyntö linkittyy hankkeeseen?

Hankkeen yhteydessä näkyy tiedonhakuvaiheessa eli neuvontapyynnön yhteydessä asiasta käyty keskustelu. Jos tiedonhakuvaiheessa on määritetty paikka ja toimenpide, nämä kopioituvat hakemukseen luontivaiheessa.

Luvanhakijoiden kysymykset

Miten pääsen käyttämään palvelua?

Palveluun tulee rekisteröityä ensimmäisen käyttökerran yhteydessä. Katso ohje ja lisätietoa täältä.

Miten palveluun tunnistaudutaan?

Palveluun rekisteröitymisen yhteydessä tehdään Vetuma-tunnistus pankkitunnuksilla tai mobiilitunnisteella. Vetuma-tunnistuksen avulla varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys. Rekisteröitymisen jälkeen palveluun kirjaudutaan käyttäjätunnuksen (=sähköpostiosoite) ja salasanan avulla.

Miten voin vaihtaa sähköpostiosoitteen eli käyttäjätunnuksen?

Lupapisteen Omat tiedot -osiossa voi vaihtaa palvelussa käytettävän sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoite toimii käyttäjätunnuksena ja sen avulla sinut voidaan valtuuttaa hakemukselle mukaan. Uusi sähköpostiosoite päivittyy Omiin tietoihin sekä hankkeiden ”Osapuolet”-taulukkoon, mutta ei jo täytettyjen hakemusten tietokenttiin. Huom! Mikäli viranomaiskäyttäjä tai Yritystilin käyttäjä haluaa vaihtaa sähköpostiosoitteensa, tulee pääkäyttäjän luoda uusi tunnus kyseiselle taholle

Kuinka toimitaan, jos haetaan lupaa yhdessä puolison kanssa? Entä, jos kyseessä on perikunta?

Lupaa voidaan hakea yhdessä, jos kaikki hakijat tekevät palveluun vahvan tunnistautumisen (pankkitunnukset tai mobiilitunnistus), ja liittävät tietonsa hakemukseen. Hakijat voivat antaa oman valtuutuksensa myös valtakirjoilla, jotka skannataan ja liitetään hakemuksen ”Suunnitelmat ja liitteet”-osioon.

Onnistuuko työnjohtajien nimeäminen palvelun kautta?

Työnjohtajat voidaan nimetä hankkeelle palvelun kautta. Ohje työnjohtajan nimeämiseksi ja työnjohtatietojen täydentämiseksi löytyy täältä.

Sain kutsun hankkeelle eri osoitteeseen, millä olen rekisteröitynyt Lupapisteeseen, mitä tehdä?

Lupapisteessä valtuutukset ohjautuvat sähköpostiosoitteen perusteella ja hakemukselle saa oikeudet vain jos kutsu on lähetetty samaan osoitteeseen, millä vastaanottaja on rekisteröitynyt palveluun. Jos kutsu on lähetetty toiseen osoitteeseen, helpointa on pyytää kutsun lähettäjältä uusi kutsu siihen osoitteeseen, millä olet rekisteröitynyt. Voit myös luoda uuden tilin rekisteröitymällä sillä osoitteella, mihin sait kutsun.

Miten voin vaihtaa hakemuksen toimenpiteen?

Jos hakemukselle on valittu väärä toimenpide tai toimenpiteitä halutaan samalle hakemukselle useampi, klikkaa oikean yläkulman valikosta ”Lisää toimenpide”. Uuden toimenpiteen lisäämisen jälkeen voit vaihtaa sen päätoimenpiteeksi ja poistaa väärän toimenpiteen.

Kuinka toimitaan naapurien kuulemisessa jos kiinteistöllä on useita omistajia?

Naapurien kuulemisessa pyyntö lähetetään kaikille omistajille.

Tuleeko naapureille tietoa luvan myöntämisestä?

Naapureille ei tule erikseen palvelusta tietoa luvan myöntämisestä. Asiointikunnan viranomaiset hoitavat päätösten julkipanon omien tiedotuskanavien kautta.

Miten toimitaan jos hakija toimii valtakirjalla?

Hakijan tekemä valtakirja voidaan skannata ja liittää hakemuksen liitteeksi ”Suunnitelmat ja liitteet”-välilehdelle. Suositeltavampi tapa on tehdä valtakirja vahvan tunnistautumisen avulla (pankkitunnukset tai mobiilitunnistus).

Ympäristölupa-asiani vaatii AVIn käsittelyn ja päätöksen. Voinko asioida Lupapisteessä?

Lupapiste sisältää ympäristölupa- ja ilmoitusasiat aluksi vain kuntien vastuulla olevien asioiden osalta.

Voinko maksaa sähköisessä asiointipalvelussa lupamaksuni?

Aivan alkuvaiheessa Lupapisteessä ei ole maksamistoimintoa. Se on kuitenkin suunnitteilla.

Yritysasiakkaiden kysymykset

Viranomaisten kysymykset

Kuka vastaa Lupapiste-palvelusta?

Lupapisteen palvelun tuottamisesta vastaavat Solita Oy ja Sito Tietotekniikka Oy. Teknisen ympäristön tuottaa Solita.

Jos kunnassani otetaan käyttöön Lupapiste, tarvitsemmeko samalla myös sähköisen arkiston?

Sähköisen arkiston käyttö ei ole edellytys Lupapisteen käyttöönotolle. Sähköinen arkisto ja sähköinen asiointi yhdessä mahdollistavat, että lupaprosessissa tuotettavaa dokumentaatiota ei tarvitse enää käsitellä paperisena.

Mitä paikkatietoaineistoja Lupapisteen käyttöönotto vaatii?

Lupapisteen käytössä pakolliset aineistot ovat osoiteaineisto ja kiinteistörajat. Nämä aineistot saadaan valtakunnallisista Maanmittauslaitoksen palveluista, eikä kunnan tarvitse niistä itse huolehtia.

Mitä osoiteaineistoa Lupapiste käyttää?

Palvelussa käytetään osoitehaussa valtakunnallista Digiroad-aineistoa.

Voiko kuntani ottaa sähköisen asioinnin käyttöön vain tiettyjen lupien osalta?

Lupapisteessä on luvat ja ilmoitukset kategorisoitu kolmeen eri luokkaan: Rakennusvalvonta, Ympäristötoimi ja Kunnallistekniikka. Kunta voi päättää, mitä luokkia se palvelussa tarjoaa. Kunta voi myös ohjeistuksella itse vaikuttaa siihen, millaisia hakemuksia se sähköisen asioinnin kautta saa.

Miten KRYSP liittyy Lupapisteeseen?

Kuntien Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut (KRYSP) -hanke liittyy Lupapisteeseen ainakin kahdella tavalla. 1) KRYSP-hankkeessa on määritelty rakennettuun ympäristöön liittyvä tietosisältö kuntien tietojärjestelmissä. (mm. Rakennusvalvonta, Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu, Ympäristötoimi, Yleisten alueiden käyttö ml. sijoitus- ja kaivuluvat) Hankkeessa on myös toteutettu olemassa oleviin rekisteri- ja käsittelyjärjestelmiin rajapintapalvelut, joiden avulla tietosisältöä (esiim. hakemusten muodossa) voidaan siirtää järjstelmiin ja niistä ulos. Lupapiste käyttää näitä rajapintoja tiedonsiirrossa asioinnin ja kuntien tietojärjestelmien välillä. 2) KRYSP-hankkeessa on tehty vaatimusmäärittely rakennetun ympäristön sähköiselle asiointipalvelulle kuntien käyttöön. Tämä määrittely oli pohjana Lupapisteen määrittelyssä.

Miten lupaviranomaiset kirjautuvat palveluun?

Ensimmäisessä vaiheessa myös kunnan käyttäjät kirjautuvat palveluun Lupapisteen käyttäjätunnuksilla. Palveluun on suunniteltu myös mahdollisuutta käyttäjätietojen hakemiseen kunnan omasta käyttäjätietojen hallintajärjestelmästä ja kertakirjautumiseen.

Näkeekö viranomainen työpöydällään kaikki keskeneräiset hakemukset?

Viranomaisella on mahdollisuus nähdä kaikki oman organisaationsa hakemukset, viestit ja tiedot, jotka ovat vireillä- tilassa. Hakijalle puolestaan voidaan listata vain niiden hakemuksien tiedot, joissa hän on osallisena. Palvelu näyttää erikseen uudet viestit ja hakemukset, joihin on tullut muutoksia.

Mitä pilotiksi ryhtyminen tarkoittaa?

Pilotiksi ryhtyminen tarkoittaa, että kunta osallistuu uuden palvelun kehittämiseen ottamalla palvelun käyttöön, tarjoamalla sen asiakkailleen ja raportoimalla kokemuksistaan ja havaitsemistaan kehittämistarpeista. Pilottikunnilta odotetaan myös osallistumista kehittämisen aikana käytävään keskusteluun ja suunnitelmien kommentointiin. Asiointipalvelu tarjotaan kunnille käyttöön ilmaiseksi pilotoinnin ajan.

Mihin kaikkeen pilottikunnan tulee varautua?

Pilottikunnan tulee varautua siihen, että olemassa oleviin rekisteri- ja käsittelyjärjestelmään tehdään rajapintapäivitykset tiedon vastaanottoa ja tarjoamista varten. Lisäksi pilottikunnan tulisi huolehtia aineistojen laadusta ja tarjoamisesta. Tarkemmin tarvittavat toimenpiteet määritellään pilotointiin kuuluvassa käyttöönoton suunnittelussa. Lupapiste auttaa muutenkin tarvittaessa käyttöönottoon liittyvissä asioissa. Pilottikunnan tulee nimetä vastuullinen henkilö (mahdollisesti tuleva pääkäyttäjä), joka toimii yhteyshenkilönä Lupapisteen suuntaan.

Tärkeintä on kuitenkin varautua siihen, että asiakaspalvelurajapinta ja toimintatavat tulevat muuttumaan. Kommunikointiin luvan hakijoiden suuntaan tulee uusi väline, ja aineiston vastaanotto ja toimitus sähköisesti vaativat uuden toimintatavan opettelua.

Voiko pilotiksi vielä päästä?

Rakennusvalvontojen osalta pilottikunnat on valittu. Kunnallistekniikan sekä ympäristötoimen lupien ja ilmoitusten pilotoinnista voi vielä kysellä ympäristöministeriöstä.

Miten pilotoinnin tilanteesta tiedotetaan pilottikuntien ulkopuolelle?

Pilotoinnin tilanteesta tiedotetaan Lupapisteen verkkosivuilla ja Lupapisteen blogissa.

Kunnassani on jo käytössä kuntarekisteri. Korvaako Lupapiste sen?

Ei korvaa. Lupapisteessä asiointivaiheessa luotu ja toimitettu materiaali siirretään kuntarekisteriin.

Miten kuntakohtainen rakennusjärjestys on huomioitu palvelussa?

Palveluun on mahdollista linkittää kuntakohtaista materiaalia, joka näkyy palvelun käytön yhteydessä hakijoille. Lisätietoa tästä esimerkiksi pääkäyttäjän käyttöohjeista.

Voidaanko Lupapisteen viranomaisten käyttäjänhallinta liittää kunnan omaan käyttäjänhallintaan?

Ominaisuuden hyödyllisyys vähänkin isommissa kunnissa on selvä. Kunnan viranomaisten käyttäjien liittäminen tulee myöhemmin osaksi palvelua, vaikka ei olekaan vielä ensimmäisessä vaiheessa mukana.

Tietoturvakysymykset

Mihin Lupapisteeseen syötetyt tiedot ja piirustukset tarkalleen tallentuvat? Kuka omistaa palvelimet?

Lupapisteeseen tallennettavia tietoja ja piirustuksia säilytetään Suomessa sijaitsevilla palvelimilla, Ficolo Oy:n konesalipalvelussa. Kaikki palvelimet ovat Solitan omistuksessa ja palvelimet sijaitsevat Solitan hallinnoimissa lukituissa laitekaapeissa.

Entä mitä jos poistan vahingossa tarpeellisen piirustuksen palvelusta enkä löydä sitä enää tämän jälkeen edes omalta koneeltani?

Lupapisteeseen tallennetut tiedot varmuuskopioidaan joka yö ja varmuuskopioita säilytetään kaksi viikkoa. Oman tietokoneen asianmukaisesta varmuuskopioinnista tulee kuitenkin huolehtia.

Miten tietoni on suojattu Lupapisteessä? Entä kuka näkee henkilötunnukseni palvelussa?

Palvelimet on suojattu tarkoituksenmukaisesti muun muassa palomuureilla ja pääsynrajauksilla. Lupapistettä on mahdollista käyttää ainoastaan salatulla tietoliikenneyhteydellä. Henkilötunnuksia näkee vain viranomainen ja jokaisesta katselukerrasta jää merkintä siitä, kuka ja milloin on tietoja katsellut.

Kuka omistaa palveluun tallennettavat tiedot?

Tiedon tuottajalla säilyy omistusoikeus palveluun tallennettuihin tietoihin ja liitteisiin. Lisätietoa käyttöehtojemme kohdasta 6.1.

Mitä tietoja palvelun käytöstä tallentuu?

Palvelun käytöstä tallentuu anonyymia käyttäjätietoa käyttäjätilastointipalveluun, ei lähetetä mitään tietoa hankkeesta tai henkilöistä. Tietoa hyödynnetään palvelun käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjätilastointipalveluun. Palvelun käytöstä syntyy myös lokitietoa, jonka avulla voidaan tarvittaessa selvittää mm. milloin ja kenen toimesta tietoja on katseltu tai muokattu. Tämä lokitieto on suojattu samalla tavalla kuin palvelun varsinaiset tiedot, eli pääsy niihin on vain erikseen nimetyillä henkilöillä. Lokitietoa käytetään mahdollisten väärinkäytösepäilyjen selvittämiseen tai palvelutuessa asiakkaan ongelmien ratkaisemiseen.

Mitä jos haluan hanketietoni ulos palvelusta – onnistuuko se itsenäisesti?

Hankkeen osapuolet pystyvät ottamaan itsenäisesti PDF-tulosteen hankkeen tiedoista sekä lataamaan kaikki tallennetut liitteet yhdessä paketissa.

Hakkerointia tapahtuu aika ajoin verkkopalveluissa. Miten voin luottaa siihen, että Lupapisteeseen tallentamani tiedot eivät esimerkiksi joudu ulkopuolisen toimijan käsiin?

Palveluun tallennetut tiedot on suojattu asianmukaisin teknisin ja hallinnollisin keinoin. Testaamme palvelua jatkuvasti ja kaikki uusi lähdekoodi tarkastetaan ennen käyttöönottoa, jotta tietoturva-aukkoja ei pääse syntymään. Seuraamme ohjelmistoihin tulevia tietoturvapäivityksiä ja pidämme käyttämämme ohjelmistot ajan tasalla. Väärinkäytösepäilyt ovat tarvittaessa selvitettävissä palvelun keräämien lokitietojen perusteella.

Miten sähkö- ja verkkokatkoksiin on varauduttu?

Varavoima on turvattu erillisillä generaattoreilla. Erillinen UPS-järjestelmä on liitetty pääkytkimiin suojaamaan lyhyiltä sähkökatkoilta ja virtapiikeiltä. Verkkoyhteyksiin on käytössä kolmen eri operaattorin runkoverkot. Runkoverkot saapuvat konesaliin erillisiä linjoja pitkin ja riittävän etäällä toisistaan, joten esimerkiksi yksittäinen kaivuutyö ei voi katkaista kaikkia yhteyksiä.

Lisätietoa

Ohjeet

Tukipyyntö